Lista on luonnollisesti epätäydellinen. Olen myös rajannut maantieteellisen alueen ulkopuolelle Ruijan alueen, missä on vaikuttanut runsaasti paitsi saamelaisia myös kveeni- (eli kainulaislähtöisiä) noitia sekä tietäjiä.
Päiviö
sukupuoli: mies
aika: tarina-aika, Paulaharjun tallentama
asuinpaikka: Kuivasalmenjärvi, Päiviönkenttä, Kittilä
etnisyys: saamelainen perinnepiiri, myöhemmin kittiläläinen sukuperinne
lisätietoja: Paulaharjun mukaan “hirmuinen lovinoita”, joka paransi Ruotsin kuninkaan tyttären majavanhaustalla, matkasi kalana ja menetti noitavoimansa kristillisen kasteen jälkeen.
Haikara-noita
sukupuoli: mies
aika: tarina-aika, Paulaharjun tallentama
asuinpaikka: Lonnakko, Kittilä; tarinayhteys Loukis- ja Ounasjokeen ja Kuusajoen suuhun
etnisyys: saamelaisen perinnepiirin hahmo
lisätietoja: Päiviöön vihamielisesti suhtautunut noita, joka yritti vahingoittaa Päiviön emäntää. Paulaharjun tarinassa Päiviön emännän vastasanat lennättävät Haikaran keskelle järveä ja lopulta Haikarankiveen/Haikarankariin.
Pietula ja Hannula
sukupuolet: miehiä
aika: tarina-aika, Kittilän kirkonkylän varhaisperinne
asuinpaikka: Kittilän kirkonkylä
etnisyys: suomalais-saamelaisen rajavyöhykkeen tietäjäperinne
lisätietoja: Kaksi Kittilän varhaisiksi eläjiksi kerrottua suurnoitaa, joiden välisessä kilpailussa esiintyvät metsänpeitto, käärmeen nostatus, karhun ajaminen, kalana liikkuminen ja lentonoituus. Hyvä esimerkki siitä, miten saamelainen lovinoituus ja lantalainen tietäjyys sekoittuvat Kittilän tarinastossa.
Karkea-raukka / Karkean äijä
sukupuoli: mies
aika: Kelontekemän vanha tarinaperinne
asuinpaikka: Karkeaniemi, Kelontekemä, Kittilä
etnisyys: saamelainen?
lisätietoja: Paulaharjun mukaan “kauhea lovinoita”, joka liikkui Kelontekemän ja Sotkajärven kalavesillä ja käytti näkymättömiä “tunturipoikia” apulaisinaan veneen kuljettamisessa maata myöten.
Paalulan Niila
sukupuoli: mies
aika: tarina-aika; Paulaharjun tallentama perinne
asuinpaikka: Uutosenkumpu / Kelontekemä (Paalula), Kittilä
etnisyys: saamelainen
lisätietoja: Noita, joka on Paulaharjun kertomuksessa riitakannalla Riimin Niilan kanssa. Keskeinen motiivi on käärmeen lähettäminen ja palauttaminen vastustajan kaulahuiviksi.
Riimin Niila
sukupuoli: mies
aika: tarina-aika; Paulaharjun tallentama perinne
asuinpaikka: Porkosen tunturimaat ja Lomajärven seutu, Kittilä
etnisyys: saamelainen
lisätietoja: Paalulan Niilan vastapuoli ja maagisen kilpailun toinen osapuoli.
Kelontekemän Nikun talon tietäjä-akka
sukupuoli: nainen
aika: Kelontekemän vanha tarinaperinne
asuinpaikka: Kelontekemä, Kittilä
etnisyys: tietäjä-akka; lantalais-saamelainen rajaperinne
lisätietoja: Paulaharju kertoo Nikun talon tietäjä-akasta, joka noitakeinoillaan pani hevosen tulemaan “Sauvon maasta” asti.
Nenättömän Heikki
sukupuoli: mies
aika: Rounalan / Lätäsenon vanha markkinaperinne
asuinpaikka: Rounala / Lätäsenon kirkkokumpu, Enontekiö-Käsivarsi
etnisyys: ”lapinnoita”
lisätietoja: Paulaharju mainitsee Nenättömän Heikin lapinnoitana, jonka apuun turvauduttiin markkinoilla. Hänet kuvataan loveen lankeavana suurnoitana, joka saattoi noutaa kattiloita Torniosta yhdessä yössä.
Päiviö / Peder Päiviö / Peaivvas
sukupuoli: mies
aika: kuollut Tornaeuksen mukaan vuonna 1670
asuinpaikka: Peltojärvi (Enontekiö), myöhemmässä tarinaperinteessä myös Kittilä
etnisyys: saamelainen, mahdollinen saamelais-kainulainen suvustollinen rajatapaus
lisätietoja: Historiallis-tarinallinen noita/noaidi, jonka ympärille on kasvanut laaja perinne. Aikalaisperinne ja myöhemmät lähteet liittävät hänet seitoihin, kristillistymiseen ja noitamaineeseen. Erotettava Kittilän “Päiviö-noidasta”, joka on Paulaharjun kokoamassa tarinaperinteessä jo selvästi myyttinen lovinoita.
Vasara / Vanha Vasara (Heikki Jouninpoika Vasara)
sukupuoli: mies
aika: 1792-1878
asuinpaikka: Rounalan, Enontekiön ja Muonion perinnepiiri
etnisyys: saamelais-suomalaisheimoinen rajaperinne
lisätietoja: Paulaharjun aineistossa Rounalan seudun muistettu henkilö. Perhe- ja perinnepiiriin liitetään tietäjämahtia. Kantoi mukanaan taikakalupussia, joka sisälsi muun muassa elohopeaa ja ”poron kynsiä”.
Nuorttikonnun Äijä
sukupuoli: mies
aika: Paulaharjun mukaan erittäin vanha 1800-luvun loppupuolella
asuinpaikka: Nuorttikontu, Jällivaaran ja Nattavaaran välinen kaira
etnisyys: metsäsaamelainen / lapinkenttäperinne (Nuorttikontu kuvataan lähteissä vanhaksi ja laajaksi lapinkentäksi, jossa metsäsaamelaiset, kuten Huolikkaat ja Ruokut, asustivat ennen talollistumistaan)
lisätietoja: Paulaharjun tallentamassa perinnepiirissä suurnoita, joka liikkui “noijanpuskassa” eli tuulispäässä.
Juho Rova / Rovan Äijä / Ratasjärven noita
sukupuoli: mies
aika: 1814-1896
asuinpaikka: Ratasjärvi, Pello
etnisyys: tornionlaaksolainen / kainulainen, metsäsaamelainen kerrostuma mahdollinen
lisätietoja: Arvostettu tietäjä ja noita, joka tunsi ihmisten asiat ja liikkeet ennalta, Oppi ainakin osan taidoistaan itseään vanhemmalta Nuorttikonnun Äijältä. Kävi myös Vaakinan Pekan opissa. Harjoitti usein noituuttaan Jyppyrän Kivipirtti -nimisessä luolassa parin kilometrin päässä Ratasjärveltä. Toimi isoisäni isoisän Kiuruniemen Juhon (1853-1934) elämässä eräänlaisena morsiamen löytäjänä (Brita Vanhapiha, 1847-1919).
Kassan Salkko / Abraham Fors (Horsi)
sukupuoli: mies
aika: 1800-luku; kuolinvuosi eri koonneissa vaihtelee
asuinpaikka: Matarengi / Kasanmaa / Vuonorova, Pessalompolon seutu Ylitornion ja Turtolan rajamailla
etnisyys: tornionlaaksolainen / meänkielinen / suomalais-ruotsalainen rajaperinne
lisätietoja: Määritteli itsensä perimätiedon mukaan ”poikkipuoliseksi tietäjäksi, mannaajaksi ja sanasepäksi”. Salkon työskentelytapa nojasi raskaaseen sananmahtiin ja luonnonvoimien hallintaan. Hän kykeni loitsuillaan verenseisautukseen (”häijyn kuuma veri hyytyy”) sekä metsäpalojen sammuttamiseen. Rituaaleissaan ja parannuksissaan saattoi hyödyntää Kasanmaalla sijainneen ”pyhän Jaakon kaivon” vettä. Yhdistetään historiallisesti Pellon Jyppyrän Kivipirtin perinteeseen (mm. Rovan Äijän tavoin).
Noita-Tilja
sukupuoli: mies
aika: 1800-luku
asuinpaikka: Pello? / Tornionjokilaakso
etnisyys: tornionlaaksolainen / kainulainen?
lisätietoja: Tiljalla oli erityinen taito hallita fyysistä tilaa ja materiaa; hänen kerrotaan kyenneen purkamaan kahleita sekä ylittämään mahdottomia fyysisiä esteitä yliluonnollisen väkensä avulla. Pellon Jyppyrän Kivipirtti mainitaan usein perimätiedossa kulttipaikkana eli ”noitakirkkona”, jota Tilja käytti yhdessä Iisakki Pistokosken, Kassan Salkon ja Rovan Äijän kanssa.
Lappeen Iisko
sukupuoli: mies
aika: 1800-luku
asuinpaikka: Lappea / Lappeanniska, Kolari
etnisyys: tornionlaaksolainen / kainulainen?
lisätietoja: Mahdollinen yhteys Jyppyrän Kivipirtti -noitaluolaan.
Loma-Tuokko / Tuomas Lomajärvi
sukupuoli: mies
aika: noin 1840-1930; Paulaharjun aikana noin 80-vuotias
asuinpaikka: Lomajärvi, Kittilä
etnisyys: isän puolelta vienankarjalainen suku, äidin puolelta ”lapinnoidan” jälkeläisyys (perinteen mukaan)
lisätietoja: Kittilän erämaiden myöhäinen tietäjähahmo, jota Paulaharju piti koko pitäjän parhaana tietäjämiehenä. Hän kuuluu juuri siihen kulttuuriseen rajapintaan, jossa saamelainen lovinoitaperinne, lantalainen (pohjoisen karjalais-suomalaisheimoinen) loitsuperinne ja tietäjyys kohtaavat.
Juho Seipiharju
sukupuoli: mies
aika: syntynyt noin 1856; tallennushetkellä noin 64-vuotias
asuinpaikka: Kittilä, Länsi-Lappi
etnisyys: länsilappilainen; saamelais-suomalaisheimoinen taustakerrostuma mahdollinen
lisätietoja: Perinteenkantaja ja tietäjä, jolta on tallennettu karhuun liittyvää loitsuperinnettä.
Käki-Salkko / Salomon Satta
sukupuoli: mies
aika: 1800-luku – 1900-luvun alku
asuinpaikka: Kolari, Sieppijärvi, Käkivaara / Ylisenvaara
etnisyys: tornionlaaksolainen / kainulainen / suomalaisheimoinen
lisätietoja: Erittäin tärkeä eräperinteen informantti ja mytologisen luontosuhteen kantaja Paulaharjun Länsi-Lappi- ja Peräpohja-aineistossa. Tietäjä, joka osallistui legendaariseen Kuurusenvaaran suurkarhunkaatoon 1870-luvulla.
Sorvasen äijä
sukupuoli: mies
aika: todennäköisesti 1800-luku
asuinpaikka: Tornionjokilaakso?
etnisyys: ?
lisätietoja: Tietäjäksi ja/tai noidaksi mainittu, lähde löydettävä uudelleen.
Juurhainen
sukupuoli: mies
aika: todennäköisesti 1800-luku
asuinpaikka: Tervola
etnisyys: peräpohjalainen tietäjäperinne, mahdollisesti metsäsaamelaista sukua
lisätietoja: Modernit koonnit nimittävät Juurhaista tervolalaiseksi suurnoidaksi. Tervola on Kemijokivarren läntistä Peräpohjaa, ei Tornionjokilaakson ydintä, mutta se on tarpeeksi lähellä vertailuun.
David Ihalainen / Vupes
sukupuoli: mies
aika: 1800-luvun puoliväli ja loppupuoli
asuinpaikka: kotoisin Tornion/Länsi-Lapin suunnalta, toimi myöhemmin Savossa
etnisyys: peräpohjalainen / kainulainen
lisätietoja: Kuuluisa tietäjä, jonka taikojen kerrotaan kytkeytyneen Lapin tietäjiin. Maantieteellisesti hän ei ole tutkimusalueellani toiminut hahmo, mutta hän on hyvä esimerkki siitä, miten “Lapin tietäjä” -maine siirtyi etelään.
Juho Ihalainen
sukupuoli: mies
aika: 1800-luvun loppupuoli
asuinpaikka: Meänmaa?
etnisyys: kainulainen?
lisätietoja: tietäjä, joka tarinan mukaan lensi kotiinsa korennon päällä haettuaan voimakkaita kosto-taikoja ”Lapin noidalta”.
Mellan Vilkko
sukupuoli: mies
aika: 1800-luku – 1900-luvun alku
asuinpaikka: Kolari
etnisyys: tornionlaaksolainen / kainulainen / suomalaisheimoinen
lisätietoja: Vaskenvaluri ja kädentaitaja, jolla oli maagista mainetta osaamisensa vuoksi.
Iisakki Pistokoski
sukupuoli: mies
aika: 1841-1902
asuinpaikka: Tornio; Liakka, Kaakamo, Ruottala
etnisyys: tornionlaaksolainen / suomalaisheimoinen / kainulainen
lisätietoja: Tornion seudun tunnettu parantaja-tietomies. Hänen höyrykaappinsa ja parannustyönsä tunnetaan myös kotiseututyössä; häneen liitetään kasvilääkintä, lämpöhoidot ja taikakeinot. Sijoittuu paremmin myöhäisen kansanparannuksen ja tietäjyyden rajalle kuin klassiseen noituuteen.
Olof Johansson Viikusjärvi / Ollakka
sukupuoli: mies
aika: Uno F. Olssonin suorittamat haastattelut 1922-1926
asuinpaikka: Viikusjärvi / Tornion Lappi; Kirkkotieva (Kirkkoharju)
etnisyys: metsäsaamelainen
lisätietoja: Poikkeuksellisen tärkeä metsäsaamelaisen rituaaliperinteen informantti, jonka kautta on säilynyt tietoa Kirkkotievan uhrikäytännöistä. Rituaaliperinteen kantaja ja lähdehenkilö, mahdollisesti perhe- ja sukukohtaista noituutta harjoittava.
Vaakinan Pekka
sukupuoli: mies
aika: 1859-1952
asuinpaikka: Lainio, nykyinen Kiirunan kunta
etnisyys: metsäsaamelainen / suomen- ja meänkielinen metsäsaamelainen rajaperinne (Paulaharju vahvistaa, että Lainion ja Viikusjärven alueen vanhat suvut – kuten Viikusjärvet ja Prostit – olivat ”outalappalaisia” eli metsäsaamelaisia, vaikka he asuivatkin hirsituvissa ja puhuivat pääasiassa suomea.) lisätietoja: Tunnettiin nöyryydestään ja toisaalta ”pelottavasta” maagisesta tietämyksestään. Kerrotaan mm. kävelleen tulvivan joen yli, sekä käyttäneen parantamiseen muun muassa käärmeennahkaa ja pyhää kiveä, jota säilytettiin ”päivännäkemättömässä” rasiassa. Nykytietäjä Peter Armstrandin sukua. Kerrotaan, että Rovan Äijä hakeutui (ehkäpä 1880-luvulla?) itseään huomattavasti nuoremman Vaakinan Pekan oppiin.
